Sukukokous ja -juhla 24.7.2010 Hyrynsalmella

Sukuseuran pystyttämä muistokivi Nuottimäen Välitalon läheisyydessä.

Kemppaisten sukuseura ry:n ylimääräinen SUKUKOKOUS pidettiin lauantaina 24.7.2010 Hyrynsalmen Nuottimäen Välitalon pihapiirissä. Käsiteltiin sääntömuutokseen liittyvät asiat.

Kemppaiset Kainuussa - Kainuusta 1610 – 2010 
Kemppaisten sukuseura ry kutsui Kemppaiset juhlistamaan suvun kantaisän asettumista Nuottijärven Välitaloon 400-vuotta sitten. 
Juhlaväkeä paikalla oli noin sadan hengen joukko, mukana myös vieraita  Amerikasta, Australiasta ja Ruotsista.

Sukuseuran tervehdyspuheessa Lauri Kemppainen totesi, että tärkeimmän ja vanhimman aineiston sukututkimukselle muodostaa Ruotsin valtion veroluettelot alkaen 1500 -luvun lopusta sekä saman ajan sotapäiväkirjat. Noista veroluetteloista löytyy Kemppaala -niminen talo, asukkaana Perttu Kemppainen, joka on tutkimuksissa paikannettu juhlapaikalle eli Nuottijärven Välitalon rantatöyräälle.

Perttu Kemppainen tuli Kainuuseen Kainuun asuttamisen ns. toisessa aallossa 1600 -luvun alussa. Täysin pitävästi ei ole pystytty selvittämään, mistä hän tuli. Hyrynsalmella Kemppaiset ovat asuttaneet Luvan vesistön vartta ylävirran suuntaan Nuottimäelle, Niemelänjärvelle ja Luvanjärvelle Kypärävaaraan. Samoin ovat tulleet asutuiksi Salmelan ja Haapolan talot. Näistä taloista ovat Kemppaiset vuosien saatossa levittäytyneet asuttamaan ympäri Kainuuta.  Sukuseuran hallitus on pystyttänyt muistokiven Välitalon läheisyyteen, kunnioittaen Perttu Kemppaisen muistoa, lähtökohtana on ollut kivipaasi, joka on nostettu tilan mailta. Muistokivi on sijoitettu paikkaan, jossa perimätiedon mukaan on sijainnut vanhin asuinrakennus.

Kemppaisten sukuseura on käynnistänyt suvun osalta DNA-tutkimukset. Vuosittain pyritään tutkimaan muutama sukuhaara. Tutkimus omalta osaltaan tulee osoittamaan, onko Hyrynsalmelta lähtenyt Kemppaisten suku samasta esi-isästä.

Juhlapuheen piti professori Oiva Turpeinen. Puheessaan hän toi esille varhaiset elinkeinot, kuten kaskenpolton. Arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Kainuussa olisi ollut asutusta jo 10.000 vuoden ajan. Kemppaiset ovat tulleet Kainuuseen ilmeisesti 1500 -luvulla, mutta varmaa tietoa, keitä he olivat tai mitä he tekivät, ei ole. Oiva Turpeinen toi esille, että kaskenpolttoon liittyi kahdenlaista epäonnea; pitkät sateet estivät kaskenpolton ja vastaavasti kuivuus aiheutti tulen ryöstäytymisiä. Pitkät katovuodet näkyvät veroluetteloissa ihmisten muuttovirtana. Kainuu koki muutoksen rautatien valmistuttua 1904 Kouvola-Kajaani välille. Tuolloin raaka-aineita, kuten viljaa, tuotiin myös Kainuuseen. Rautateiden jatkuessa myös Kainuu koki yhdistymisen muuhun maahan, tullen merkittäväksi osaksi Suomea. Rautatien myötä myös tervanpoltto väheni, viimeisimpänä sitä harjoitettiin Kuhmossa.

Hyrynsalmen kunnan tervehdyksen esitti kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Kemppainen. Hän totesi Kemppaisten suvun kesken vallitsevan hyvän talkoohengen sekä sukulaisuusyhteistyön, viitaten edellisenä iltana tehtyihin juhlavalmisteluihin. Juhlaympäristö kunnioittaa aikaisempia sukupolvia. Hyrynsalmella on asukkaita reilu 2.700, vapaa-ajan asuminen tuplaa väkiluvun kesäaikana. Hyrynsalmi sijaitsee vetten ja vaarojen keskellä, joista on saatu leipää ennen ja nykyisin. Kunnan vireys tuo turvaa pitää yllä myös kanta-asukkaiden palvelutasoa. Tapani Kemppainen pitää sukuseuratyötä tärkeänä myös järjestötyön osalta. Siitä saatavalla sosiaalisella pääomalla on sekä hyvinvointiin että terveyteen vaikuttavia seikkoja.